Tänään torstaina on ollut kaikin puolin hyvä päivä. Olen itse ainakin mielestäni ollut myös vähemmän rasittava Erikaa kohtaan, tai siis eilen olin vähän ärtyisä pienen koti-ikävän takia. Tänään oli kuitenkin kiva mennä töihin, kieltä osaan aika huonosti mutta tänään jo suunnilleen tiesin, mikä aihe on menossa. Hassua, miten kielitaito vaan karttuu, kun ympärillä on pelkkää portugalia.
Tänään oltiin iltapäivä paikallisessa ammattikoulussa puhumassa Suomesta eli toisin sanoen saunasta, revontulista ja poroista. Opiskelijoita nauratti, kun minulta kysyttiin, mitä osaan jo sanoa portugaliksi ja vastasin: mais pão (=lisää leipää)? Tämän siis olen oppinut lapsilta. Myös abaixo = alas ja odota = espera ovat tulleet tutuiksi. Kyllä tää tästä vaan etenee! Hitaasti mutta kuitenkin!
APPELSIINIPUUT PARASTA. Tänään käytiin myös ekaa kertaa kahvilassa ilman apujoukkoja. Kahvilanpitäjä oli semmoinen klassinen vanhahko ihana mies, jolla oli upea matalahko ääni ja vähintään yhtä upeat viikset.
Myös eka kunnon kriisi oli aamulla, kun keittiön lattia oli täynnä kutsumattomia vieraita eli muurahaisia. Vuokranantaja onneksi auttoi ja kertoi, että tätä tapahtuu aina välillä.
Ok!Erilaiset tunteet ja fiilikset kuuluvatkin pitkään reissuun! Tsemppiä vaan!
VastaaPoista